Uutiset

Konsulttiyhtiö EY:n HR-ammattilaisille Pohjoismaissa teettämästä tutkimuksesta selvisi, että analytiikka, automatisointi ja keikkatyö ovat työelämän kuumia perunoita lähitulevaisuudessa. Suomi näyttäisi olevan muita Pohjoismaita jäljessä muun muassa työtehtävien automatisointiin liittyvässä muutoksessa. 

EY:n yhdessä Pohjoismaisten HR-järjestöjen, Suomessa HENRY ry:n, kanssa laatima raportti kertoo, miten yritykset ja HR-johtajat näkevät työelämään trendit ja niiden vaikutukset organisaatioonsa seuraavien vuosien aikana. Tutkimuksessa selvitettiin myös miten hyvin HR on valmistutunut muutoksiin ja osaa hyödyntää niitä yrityksensä eduksi. Tutkimukseen vastasi 644 HR-ammattilaista, joista suomalaisvastaajia saatiin 215.

- Tutkija Thomas Frey uskoo, että vuoteen 2030 mennessä jopa puolet nykyisistä työtehtävistä häviää teknologisen kehityksen vuoksi. Tutkimuksemme osoittaa, että harva yritys oli kuitenkaan valmistautunut riittävästi digitalisaation vaikutuksiin. Huolestuttavinta oli ehkä se, ettei trendejä ole huomioitu tarpeeksi henkilöstön näkökulmasta tai strategisissa suunnitelmissa, sanoo HENRY ry:n toiminnanjohtaja Marita Salo.

- Yritysten ja niitä ympäröivän yhteiskunnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että työelämän muutoksiin valmistaudutaan. Negatiivisia henkilöstövaikutuksia pitäisi ehkäistä esimerkiksi ennakoivan rekrytoinnin ja koulutuksen avulla, sanoo henkilöstöön liittyvistä konsultointipalveluista Suomessa vastaava johtaja Hannu Tyyskä EY:ltä.

Automatisointi ja analytiikka vaikuttavat nykytehtäviin

HR-ammattilaisten keskuudessa merkittäväksi työhön vaikuttavaksi trendiksi nousi töiden ja tehtävien automatisointi. Vastaajista 27 % arvioi, että yli viidesosa liiketoiminnan prosesseista ja tehtävistä automatisoidaan viiden vuoden kuluessa. Vastaajat, jotka olivat yli 250 työntekijän organisaatioista, pitävät tehtävien automatisoinnin merkitystä huomattavasti suurempana kuin pienempien edustajat. Pohjoismaissa vastaajista keskimäärin puolet (50 %) näki trendin koskettavan toimialaansa jo nyt, suomalaisvastaajista vain 38 %. Alle puolet (43 %) HR-ammattilaisista koki organisaatiossaan olevan riittävästi osaamista vastata trendin aiheuttamiin vaateisiin.

- Kun rutiinityön tarve vähenee, esimerkiksi luovuuden ja sosiaalisten taitojen, ongelmanratkaisukyvyn ja yhteistyökyvyn tarve kasvaa. Valmistautumisessa on puutteita varsinkin julkisen sektorin puolella. Sen sijaan yksityisellä puolella, kuten pankki- ja vakuutusalalla, prosessien tehostamiseen on herätty jo aiemmin esimerkiksi tehtäviä automatisoimalla ja toimintatapoja muuttamalla, Tyyskä kertoo.

HR-ammattilaiset nimesivät myös data-analytiikan tärkeäksi työtä ja organisaation toimintaa muuttavaksi trendiksi. Pohjoismaissa peräti 47 % vastaajista näki ennakoivan analytiikan jo nyt oleelliseksi edustamansa yrityksen toimialalle, kun taas suomalaisista vain 34 % oli tätä mieltä. Neljä viidestä kaikista vastaajista totesi sen olevan merkittävä liiketoiminalle vähintään neljän vuoden kuluessa. HR-toiminnolle analytiikan koki tärkeäksi 80 %, mutta vain 37 % oli tyytyväinen tämänhetkiseen kykyynsä hyödyntää sitä. Tutkimuksen mukaan HR käyttää analytiikkaa enemmän menneen tulkitsemiseen kuin tulevaisuuden ennustamiseen, näin erityisesti Suomessa.

- Ennustavan analytiikan avulla olisi saatavissa merkittäviä hyötyjä myös henkilöstöhallinnossa. Sen avulla voitaisiin esimerkiksi puuttua etukäteen tiimin sairauspoissaoloihin liittyviin signaaleihin, optimoida nykyrekrytointia tulevaisuuden työvoimatarpeiden mukaiseksi tai keskittyä rekrytoimaan yritykseen entistä paremmin soveltuvaa henkilöstöä, Tyyskä kertoo.

- Analytiikka on ehdottomasti se osa-alue, johon HR:ssä pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota. Se tarjoaa käyntikortin kulmahuoneeseen, sillä analytiikka tuo tärkeää lisäarvoa liiketoiminnalle, Salo jatkaa.

Keikkatyö yleistyy

Tulevaisuudessa konsulttien, ulkoisen akateemisen henkilöstön ja tilapäisen työvoiman lisäämistä pidetään entistä merkittävämpänä – varsinkin yksityisellä sektorilla. Pohjoismaissa keskimäärin 39 % ja Suomessa 37 % vastaajista koki muun kuin vakituisen henkilöstön käytön jo nyt merkittäväksi suuntaukseksi toimialallaan. Silti vain kolmannes yrityksistä oli valmistautunut muutokseen.

- Keikkatyö tulee HR-ammattilaisten arvioiden mukaan yleistymään Pohjoismaissa ainakin media-alalla, opetuksessa ja tutkimuksessa sekä IT-puolella ja rakentamisessa. Yritykset käyttävät väliaikaista työvoimaa pääasiassa saadakseen resursseja joustavammin käyttöönsä juuri silloin, kun niitä tarvitaan, sekä saadakseen kustannussäästöjä. Maailma muuttuu entistä nopeammin, joten myös keikkatyövoiman kysyntä kasvaa, Tyyskä sanoo.

HR-johtaja muutoksen kippariksi

HR-johto peilasi tutkimuksessa myös sitä, mihin asioihin sen tulisi jatkossa suunnata panoksiaan. Tärkeimmiksi nostettiin johtamisen, osaamisen sekä organisaatioiden kehittäminen.

- Tuloksissa oli jonkin verran ristiriitaa. Iso osa vastaajista koki, ettei heillä ole tarvittavaa osaamista tulevaisuuden työn isoihin trendeihin vastaamisessa, vaikka kaikenlainen kehittäminen nostettiin HR:ssä keskiöön, Salo kertoo.

Tyyskän mielestä suomalaiset HR-ammattilaiset eivät kuitenkaan häviä muille pohjoismaisille kollegoilleen osaamisen tasossa.

- HR-johtajilla on avainrooli auttaa liiketoimintajohtoa hyödyntämään ja valmistautumaan työelämän trendeihin niin strategisella kuin operatiivisellakin tasolla. Lisäosaamista voi myös tarvittaessa hakea ulkopuolelta, Tyyskä kommentoi.

Tutkimuksesta
Aineistonkeruu suoritettiin online-kyselytutkimuksella maaliskuussa 2017 HR-johtajille ja -ammattilaisille suomalaisen HENRY ry:n sekä sen pohjoismaisten sisarjärjestöjen kautta. Yhteensä tutkimukseen vastasi 644 HR-ammattilaista Pohjoismaissa, joista suomalaisvastaajia oli 215. Tutkimukseen osallistuneista 55 % edusti kansallisesti, 11 % pohjoismaisesti ja 34 % globaalisti toimivia yrityksiä. 76 % vastaajista kuului HR-johtoon tai muihin ylimpiin johtotehtäviin.

Täältä pääset lukemaan koko raportin.

Lisätietoja:
Hannu Tyyskä, senior manager, EY, hannu.tyyska@fi.ey.com, 050 544 6623
Marita Salo, HENRY ry:n toiminnanjohtaja, marita.salo@henry.fi, puh. 050 434 7492
Katriina Puro, viestintäpäällikkö, EY, katriina.puro@fi.ey.com, 0400 791 537