Kun uteliaisuuteni herää, alan opiskella. Innostun uusista tavoista ajatella ja tehdä, kokeilen itse ja opin parhaiten yhdessä tekemällä, usein eri verkostoissa, järjestöissä tai yhdistyksissä. Vapaaehtoistyö on ollut tärkeä kokeilualusta, jossa merkityksellisyys on kietonut yhteen mm. lapsen harrastukset, yhteisöllisen hyvän sekä omat ammatilliset kiinnostukset rajallisen ajankäytön määritellessä osallistumista.

Opinnälkäni on kuljettanut minua työnohessa läpi koko koulutusasteen tuoden mukanaan verkostoja ja avaten ovet myös tieteen maailmaan.

Lapseltani olen oppinut kärsivällisyyttä, viisaustraditioista olen ammentanut (itse)myötätuntoa. Someajan alettua opin esikuviltani avoimuutta ja tiedon jakamista. Liikuntaharrastukset ovat luoneet yhteyttä kehoon ja luontoon.

Nopea oppiminen tiimissä ja etätyö sähköisine sovelluksineen ovat vaatineet poisoppimista: työn pirstaleisuus on vaatinut uusia ajattelu- ja toimintamalleja. Kirjoittaminen ja verkostoituminen, kohtaaminen ja kuuntelu ovat sekä opin lähteitä että opin kohteita, samoin kuin pysähtyminen ja hengittäminen.

Pia Adibe

Takaisin listaukseen